Syyskuun uutiskirje – missä mennään hyvinvointialueen valmistelussa?

Julkaistu:

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen – Oma Hämeen – aluevaltuutettujen työ käynnistyi maaliskuussa reilu puoli vuotta sitten. Aluevaltuutettujen ensimmäisten kuukausien tehtävänä on ollut hallintosäännön hyväksyminen, hallintorakenteen luominen ja hyvinvointialueen johtajan valinta. Alueelle on muodostettu lakisääteisten lautakuntien ja aluehallituksen lisäksi kolme lautakuntaa, jotka ovat Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta, Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta ja Turvallisuuslautakunta. Lisäksi perustettiin lautakuntien yhteinen yksilöjaosto.

Aluevaltuutettuja on kaikkiaan 59. He edustavat koko aluetta kotipaikasta riippumatta. Meitä riihimäkeläisiä kokoomuksen aluevaltuutettuja on kolme (Eija Aittola, Riku Bitter ja Aino Närkki).

Hyvinvointialueen käynnistyminen on edennyt arvioni mukaan melko hyvässä yhteisymmärryksessä puolueiden kesken. Demokratian toteutumisen kannalta on tärkeää, että millään kaupungilla ei ole yksin määräenemmistöä valtuustossa ja näin ei tapahtunut alueellamme. Äänestysprosentti aluevaaleissa jäi kuitenkin Kanta-Hämeessä hieman alle maan keskitason ja oli 46,6 %. Seutukunnista alhaisin äänestysaktiivisuus oli Riihimäellä (45,4 %) ja korkein Forssassa (48,2 %). Hämeenlinnan prosentti oli 45,7.

Valtuuston kokouksia on pidetty neljä ja ne ovat olleet varsin keskustelevia. Tämän lisäksi työtä on tehty työpajoissa ja kahdessa strategiaseminaarissa. Aloitteita on jätetty noin 30, mutta niiden käsittelyä ei ole kuitenkaan vielä voitu aloittaa valmistelijoiden vähäisen määrän vuoksi. Suurin osa vastuuvirkamiehistä työskentelee edelleen kunnissa ja siirtyy vasta syksyn edetessä valmistelutoimistoon. Tämän hetken prioriteetti sekä valtuustossa että valmistelutoimistossa on se, että palveluiden häiriötön siirtyminen kunnista hyvinvointialueelle tulevassa vuoden vaihteessa pystytään varmistamaan. Valtuuston kokouksien striimauksia voi kuka tahansa seurata Oma Hämeen kotisivujen kautta.

Lautakuntien työ tulee käynnistymään konkreettisesti lokakuulla. Edessä on monenlaisia haasteita, jotka liittyvät erityisesti hyvinvointialueen valtion rahoituksen riittävyyteen ja työvoiman saatavuuden ongelmiin. Mutta myös strategian työstäminen ja hallinnon toimivuuden varmistaminen ovat korkealla listalla. Oma Hämeen vuoden 2023 talousarvio tullaan tänä poikkeuksellisena aloitusvuonna laatimaan kuntien vastaavien asiakirjojen pohjalta.

Riihimäkeläisistä kokoomusvaltuutetuista Eija Aittola toimii aluehallituksen jäsenenä, Riku Bitter Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan puheenjohtajana ja Aino Närkki Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan jäsenenä ja Yksilöjaoksen varapuheenjohtajana.

Aluehallitusta vetää Kaisa Lepola Forssasta ja varapuheenjohtajia ovat Juha Isosuo Hämeenlinnasta sekä Johanna Häggman Forssasta. Aluehallitus vastaa Oma Hämeen hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä aluevaltuuston päätösten toimeenpanosta sekä järjestämisvastuun toteutumisesta. Aluehallitus on myös hyvinvointialueen työnantaja ja vastaa siten henkilöstöpolitiikasta.

Kussakin lautakunnassa on 13 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Lautakunnat vastaavat oman toimialansa viestinnästä ja edistävät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä asukaslähtöisyyttä. Lautakunnat vastaavat mm. osaltaan lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä sekä valmistelevat esitykset toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä investointisuunnitelmasta aluehallitukselle, josta ne etenevät valtuustolle. Lautakunnat myös valvovat hyvinvointialuestrategian toteutumista ja valmistelevat aloitteita. Lisäksi lautakunnat hyväksyvät vastuullaan olevien tehtävien ja palvelujen omavalvontaohjelman sekä valmistelevat tehtäväalueensa muut tarvittavat asiat aluehallituksen käsiteltäväksi.

Yksilöasioiden jaoston tehtävänä on tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan ja toimivaltaan kuuluvat yksilöpäätökset sekä käsitellä ja päättää viranhaltijoiden päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset, jotka koskevat yksilökohtaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Yksilöjaosto raportoi muille lautakunnille palvelujärjestelmään liittyvät kehittämiskohteet. Yksilöasioiden jaostossa käsiteltävät asiat ovat salassa pidettäviä, koska ne sisältävät henkilöiden terveydentilaan jne. liittyviä asioita.

Kuuntele hyvinvointialueen käynnistymiseen liittyvä facebook -tallenne täältä: https://www.facebook.com/hameenkokoomus/videos/2006991626171318

Tallenteella aluevaltuutettu ja aluhallituksen vpj Juha Isosuo ja aluevaltuutettu ja lautakunnan jäsen Aino Närkki sekä Kokoomuksen  Hämeen piirin puheenjohtaja Miia Antin kertovat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen – Oma Hämeen – käynnistymisen ajankohtaisesta vaiheesta.

Lisää julkaisuja

31.8.2022

Kantahämäläisten peruspalvelut turvattava

Hyvinvointialueen strategiavalinnat ovat alkaneen syyskauden tärkein asia. Kokoomus painottaa palveluiden saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta. Välttämättömät lähipalvelut ja erikoispalvelut on turvattava

27.4.2022

Millaiseksi muodostuvat ikääntyneiden palvelut Oma Hämeessä?

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen maaliskuussa työnsä aloittanut aluevaltuusto työstää parhaillaan hallinnon rakenteita, mutta samanaikaisesti katseet ovat palveluvastuun alkamisessa 1.1.2023. Kunnilta alueelle siirtyvistä

14.1.2022

Sote uudistuksen riskit ja hyödyt

Sosiaali- ja terveydenhuollon murros ja hallinnollinen siirto hyvinvointialueille on muutostilanne, joka pitää hyödyntää täysimääräisesti toiminnan kehittämiseksi ja palveluiden parantamiseksi. Tämä