Riihimäen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. Merkittävä määrä kaupungin päätösvaltaa siirtyy jo muutaman kuukauden kuluttua hyvinvointialueen aluevaltuustolle, joka aloittaa maaliskuun 2022 alussa. Hyvinvointialue – Oma Häme – on vielä ”musta aukko” ja kasa isoja kysymyksiä niin kuntalaisille, päättäjille kuin virkamiehillekin.
Kanta-Hämeen maakunnan 11 kunnan muodostamalla hyvinvointialueella tulee työskentelemään noin 6 500 työntekijää ja sen liikevaihto tulee olemaan noin 700 miljoonaa. Lisäksi alueella on yli 500 yksityistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipistettä sekä lukuisten potilasjärjestöjen ja vastaavien toimintaa. Kokomme puolesta olemme koko maan vertailussa keskivaiheilla.
Tällä hetkellä Kanta-Hämeessä tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluita kolmella erilaisella mallilla; keskuskaupunki Hämeenlinna vastaa sekä sosiaali- että terveyspalveluistaan, Riihimäellä kaupunki vastaa sosiaalipalveluista ja terveyskeskuskuntayhtymä seudun terveyspalveluista ja Forssan seudulla toimii sekä sosiaali- että terveyspalveluista vastaava hyvinvointikuntayhtymä.
Oma Hämeen asukasluku on noin 170 000 ja tulevaan hyvinvointialueen valtuustoon valitaan 59 valtuutettua ilman kuntakiintiöitä. Kuntien kokoerot saattavat siis vaikuttaa vahvasti valtuuston kokoonpanoon. Hämeenlinna (n. 67 000 asukasta) on hyvissä asemissa saamaan aluevaltuustoon vajaan puolet tai jopa enemmän valtuutetuista. Riihimäki (n. 28 000 asukasta) on asukasluvun perusteella kakkosena noin 17 %:n osuudella.
Riihimäkeläisten äänestysaktiivisuus on ollut ainakin kolmissa edeltävissä vaaleissa selkeästi alempi kuin maassa keskimäärin. Näissä vaaleissa meillä ei kuitenkaan ole varaa jäädä kotikatsomoon, jos haluamme ääntämme kuuluviin aluevaltuustossa!
Tuleva aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta. Tällä hetkellä valmistelusta vastaa Hyvinvointialueen väliaikainen valmisteluelin VATE helmikuun 2022 loppuun saakka.
Aluevaltuusto on vastuussa paljosta; se ratkaisee lähdetäänkö alueella kehittämään palveluita ottamalla käyttöön kaikki alueen voimavarat hyvää julkista ja yksityistä yhteistyötä tekemällä ja parhaat käytettävissä olevat mahdollisuudet valiten vai keskitytäänkö vain hallinnon rakenteisiin, koska lainsäädäntö ei pakota parantamaan palveluita tai toiminnan tehokkuutta.
Me kaikki tarvitsemme tavalla tai toisella sote-palveluita ja ne rahoitetaan yhteisillä verovaroilla. Aluevaaleissa on kyse mm. palveluiden saatavuudesta ja laadusta. Lähipalveluiden tulee olla toimivia myös jatkossa ihmisten asuinpaikasta riippumatta. Siksi riihimäkeläisten on syytä aktivoitua äänestämään, vaikka äänestyspäivä 23.1.2022 osuisikin tammikuun paukkupakkasille.