Keskustelu ikäihmisten palveluiden digitalisoinnista käy vilkkaana. Puolesta ja vastaan. Yhteiskuntamme on digitalisoitunut nopeasti; esimerkkejä tästä ovat vaikkapa verotus ja pankkitoiminta. Sotessa hoidetaan ihmisiä, joten lähestymistapa ja kehitysaskeleet ovat luonnollisesti erilaiset. Digitaaliuus on kehittynyt julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa melko hitaasti ja Oma Hämeessä lähdettiin liikkeelle takamatkalta moniin muihin hyvinvointialueisiin verrattuna. Oma Häme on päässyt kuitenkin liikkeelle ripeästi ja nyt käytössämme on monia sellaisia uusia palveluita, joita yksikään alueemme 11 kunnasta olisi pystynyt yksin kehittämään.
Seniorit ovat tänä päivänä innokkaita internetin ja kosketusnäytöllisten puhelinten käyttäjiä. Valtaosa yli 65 -vuotiaista ja lähes 2/3 yli yli 75 -vuotiaista käyttää internettiä jossain määrin. Käytetyimmät sovellukset ovat pankkipalvelut (80 %), kartta- ja reittipalvelut (77 %), yhteydenpitosovellukset (69 %) ja sosiaalinen media (66 %). (Lähde Seniorsurf.fi)
Kokemus digitaalisesta yhdenvertaisuudesta ei kuitenkaan ole kovin korkea ja julkinen keskustelu soten digitalisaatiosta pyrkii nostamaan esille enemmän haasteita kuin mahdollisuuksia. Molempia toki löytyy ja niistä tulee puhua avoimesti, mutta myös ennakkoluulottomasti. Yli 65 -vuotiaiden noin 1,3 miljoonan suomalaisen ryhmää tarkastellaan usein yhtenä yhtenäisenä joukkona; tämä on harhaan johtavaa, sillä 65:n ja 100 vuoden välissä on 35 vuotta ja ryhmä on varsin heterogeeninen toimintakyvyltään, toiveiltaan ja tarpeiltaan.
Oma Hämeen digialustalle kirjautuneita on jo lähes 52 000 ja käyttökertoja oli 2024 yli 200 000. Sairaanhoitaja chatin käyttäjiä oli 2024 (11 kk aikana) lähes 23 000 odotusajan ollessa noin 3 ½ minuuttia ja positiivinen palaute palveluista oli noin 90 %. Chat -palvelu on käytettävissä yhteensä 7 eri palvelussa, joten etänä tarjottuja palveluita käyttäneiden määrä oli kokonaisuutenaan suurempi.
Digipalvelut eivät välttämättä sovellu esimerkiksi ikääntyvien, pitkäaikaissairaiden, maahanmuuttaneiden tai päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien kaikkiin palveluihin. Tarvitaan siis fyysisiä vastaanottopalveluita asiakkaiden näkökulmasta saavutettavilla tavoilla järjestettynä. Lääkärin tai muun sote-ammattilaisen kohtaaminen on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi kun tarvitaan lääkärin tai muun ammattilaisen tekemiä tutkimuksia ensidiagnoosin tilanteessa. Digipalvelut eivät myöskään ole vaihtoehto muistisairaiden tai hyvin iäkkäiden henkilöiden vastaanotoissa.
Monet iäkkäät pystyvät hyvin asioimaan yksin tai tuettuna esimerkiksi reseptin uusinnan, kroonisten sairauksien välikontrollien tai säännönmukaisissa hoidon seurannan tilanteissa. Parhaimmillaan etävastaanotto hyödyttää sekä asiakasta että ammattilaista. Asiakkaalle koituu säästöjä esimerkiksi halvemmista asiakasmaksuista sekä matkakulujen omavastuuosuuksien säästöistä ja ammattilaisten työajan käytön tehokkuus paranee.
Digipalvelut eivät voi olla missään palvelussa ainoa vaihtoehto. Mutta on hyvä tiedostaa, että jos kaikki digitaalisia palveluita käyttämään kykenevät käyttäisivät niitä, tehostuisi hoidon järjestäminen ja toteuttaminen merkittävästi. Digihyödyt ovat paitsi taloudellisia myös toiminnallisia. Tavoitteen on saada samalla rahalla palveluita useammalle sekä tukea fyysisen vastaanottotoiminnan suuntaamista niille asiakkaille, joiden tilanne vaatii paikan päällä oloa ja fyysistä palvelua.
On ymmärrettävää, että nopeat muutokset ovat aiheuttaneet epävarmuutta asiakkaissa. Mistään vanhalla tavalla tuotetusta palvelusta ei kuitenkaan ole syytä luopua ennen kuin nähdään, että uudelleen rakennettu ajanmukainen palvelu toimii ja asiakkaat ovat oppineet uusien palveluiden käyttäjiksi.
Digitaaliset palvelut tukevat ja täydentävät perinteisiä palveluja ja toimintatapoja. Muutokset tulevat parantamaan ihmisten terveyttä ja elämänlaatua sekä mahdollistavat palveluiden aikaisempaa paremman organisoinnin. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää, että ratkaisut suunnitellaan ihmisten tarpeita ja olosuhteista vastaavasti. Tarvitaan selkeitä ohjeita ja tietoa, julkisiin tiloihin lisää yksityisten asioiden hoitamiseen soveltuvia tiloja ja lainapäätelaitteita, palveluiden vuorovaikutteisuuden lisäämistä, tukea digitaalisten taitojen lisäämiseen sekä perinteisiä lähipalveluita tarvitsevien asiakkaiden tunnistamista.