Aamuposti 20.5.2026 Näkökulma: elinvoimalautakunnan varapuheenjohtaja Aino Närkki
Kaupungin menestys riippuu suoraan yritysten tarjoamista työpaikoista, asumisen mahdollisuuksista ja asukkaille tarjottavista laadukkaista ja riittävistä peruspalveluista. Kunta tarjoaa toimintaympäristön ja yritykset tuovat mukanaan työpaikkoja verotuloja. Mitä paremmin alueen yrityksillä menee, sitä paremmin menee myös kunnalla.
Riihimäellä ei ole puutetta yritys- eikä asuntotonteista. Maavarantoon on investoitu miljoonia ja sijainti on erinomainen. Siitä huolimatta näyttää siltä, että naapurikunnat kiinnostavat yrityksiä enemmän. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä ei ole luovutettu yhtään yritystonttia.
Elinvoimatoimialan päätehtävä on kaupungin elinvoiman lisääminen. Tämä pitää sisällään vastuun maankäytön suunnittelusta ja kaavoituksesta, rakennusvalvonnasta, kaupunkikuvasta, ympäristönsuojelusta jne. Riihimäellä elinvoiman toimiala vastaa lisäksi Etelä-Hämeen työllisyysalueen vastuukuntatehtävistä sekä tapahtuma- ja museopalveluista.
Kaupungin talous on tällä hetkellä kriisissä; tulosennuste kuluvalle vuodelle on 4,4 meur alijäämäinen ja ennusteet mm. verotuloista ovat syksyn 2025 ennusteita merkittävästi heikommat. Käytännössä velkaannumme nopeasti ja velkojen kokonaismäärä ylittää lähivuosina 100 miljoonan euron rajan. Valtuusto päättää vakaantalouden ohjelma 2.0:sta kesäkuun alussa. Terveellä pohjalla oleva talous edellyttää vuosikatteen nostamista 10 – 15 miljoonaan euroon tulevalla suunnittelukaudella. Kyse ei esimerkiksi ole siitä kilpailutetaanko teknisentoimen siivous puolen miljoonan vuosittaisten säästöjen saamiseksi vai ei , vaan kyse on siitä, että kaikki rakenteelliset ja toiminnalliset sopeuttamistoimet on tehtävä enemmin tai myöhemmin ja sen lisäksi on tulovirtaa lisättävä merkittävästi.
Talousarviossa 2026 valtuusto on päättänyt, että elinvoiman toimialalle ei perusteta uusia vakansseja ja että jo ensimmäinen vakaan talouden ohjelma edellytti merkittäviä säästöjä. Tästä huolimatta elinvoimajohtaja on vastikään esittänyt, että kaupunkiin perustettaisiin uusi kulttuurijohtajan virka, jossa vastuualueena olisi kulttuuripalveluiden johtaminen ja kotouttamisasiat.
Nämä tehtävät eivät ole tälläkään hetkellä ilman johtoa tai työntekijöitä. Kunnan ja valtion eli veronmaksajien varoin ylläpidetään museoita, tuetaan paikkakunnan kulttuurituottajia ja järjestetään tapahtumia 21 työntekijän ja miljoonien eurojen resussein. Kotouttamis- ja työllistämisasioita hoitaa kunnassa 15 työntekijää alueellisen Etelä-Hämeen työvoima-alue EHTA:n 50 työntekijän lisäksi (tässä organisaatiossa Riihimäki on vastuukunta yli 50 %:n osuudella).
Olen vahvasti sitä mieltä, että elinvoiman toimialalla tarvitaan uudelleen organisointia, jotta ydintehtävät saavat enemmän painoarvoa. Mielestäni tämän kokoinen raskaissa talousvaikeuksissa oleva kaupunki ei tarvitse kuitenkaan uutta kulttuurijohtajaa tai muutakaan uutta johtajaa. Kulttuuripalvelut ovat tärkeä osa kaupungin asukkaiden hyvinvointia ja kaupungin imagon kehittämistä. Strateginen johtamisvastuu niistä on elinvoimajohtajalla ja se riittää. Työllistämisen ja kotouttamisen saralla tulee pikaisesti tehostaa toimintaa poistamalla kaikki päällekkäisyydet ja siirtää palveluiden johtovastuu työvoimajohtajalle.
Päättäjänä peräänkuulutan luottamushenkilöiltä puoluekannasta riippumatta valtuuston päätösten kunnioittamista ja vakaan talouden ohjelman toteuttamiseen sitoutumista kotikaupunkimme peruspalveluidemme laatutason ja riittävyyden varmistamiseksi. Ilman niitä meistä ei tule yritys- ja asukasmyönteistä muuttovoitto -kuntaa.