Hämeenlinnan seniorimessut järjestettiin viime viikonloppuna. Messuosastolla kävimme messuvieraiden kanssa hyviä keskusteluita ikääntyneiden arjen haasteista. Päällimmäiseksi nousi esimerkiksi seuraavia aiheita: kuinka turvata ikääntyneille digitaalisten palveluiden neuvonta ja tuki sekä vaihtoehtoiset asiointitavat siten, että kukaan ei syrjäydy tai miten pientä eläkettä saavan rahat riittävät tulevaisuudessa kaikkien kustannusten noustessa kovaa vauhtia. Perustietoa Kanta-Hämeen hyvinvointialueesta eli Oma Hämeestä tarvitaan lisää ja monet toivovat sitä myös “paperipostina”.
Vanhustyön keskusliitto julkaisi vastikään laajan kansalaistutkimuksen asenteista vanhuutta kohtaan. Selvityksessä kysyttiin myös nuorten näkemyksiä ikään liittyen 16 vuotiaista lähtien. Tutkimuksen päätulos on, että yleisesti vanhuuteen suhtaudutaan yksilötasolla myönteisesti, mutta yhteiskunnan tasolla havaittiin yllättävän paljon ikään liittyviä kielteisiä asenteita. Vanhat ihmiset eivät tule kuulluksi omissa asioissaan esimerkiksi soten peruspalveluissa ja poliittisessa päätöksenteossa. Keskustelut seniorimessuilla vierraillen ikäihmisten kanssa vahvistavat tätä tutkimuksen tulosta.
Näyttäisi siltä, että yhteiskuntamme on suunniteltu ja rakennettu lyhyempää elämää varten. Ihmisten eliniän pidentyminen on ollut nopeampaa kuin päättäjien kyky muuttaa yhteiskunnan rakenteita. Myös politiikassa tekemisen tapa on muuttunut; esimerkkinä vaikkapa somen elämäntapapäivityksillä ylläpidetyt henkilöbrändit, jotka vievät huomiota pois vaikeista asiakysymyksistä. Valtaan nousseiden neljän puolueen vähän yli kolmekymppiset naisministerit herättivät hallituskauden alussa paljon huomiota, mutta kokoonpanon aikaansaannokset näemme vasta myöhemmin.
Sukupolvien vastakkainasettelu on kuitenkin turhaa; ei ole nuorten asioita tai vanhojen asioita, on vain yhteisiä asioita. Se, että yksilöä katsotaan ensin iän ja vasta sitten kykyjen ja persoonan kautta, ei ole enää tätä päivää. Ikäsyrjintää on myös nuorten kohdalla; nuoria saatetaan arvioida enemmän iän kuin esittämiensä asioiden perusteella. Demokratia vaatii kuitenkin toteutuakseen yhteiskunnan rakennetta vastaavaa päätöksentekojärjestelmää. Kaiken ikäisillä on tarve tulla kuulluksi ja vaikuttamismahdollisuuksien tulee olla samat.
Me suomalaiset voimme onneksi vaikuttaa vapaissa vaaleissa olimmepa nuoria aikuisia tai vanhoja. Me kaikki haluamme myös rakentaa lapsillemme paremman maailman. Loppujen lopuksi eri ikäisten perimmäiset arvot poikkeavat toisistaan vähemmän kuin mitä yleisesti ajattelemme: kansakuntamme uskoo demokratiaan, taloudelliseen toimeliaisuuteen ja menestyksen tavoitteluun. Ikääntyville ilmastonmuutos, kiertotalous ja nuorten ongelmat ovat tärkeitä siinä missä nuorillekin. VTKL:n selvitys osoittaa kuitenkin, että ymmärrystä ja kuuntelutaitoa tarvitaan lisää ilman ennakkoluuloja ja yli puoluerajojen varsinkin 1,2 miljoonan yli 65 -vuotiaan kohdalla.