Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) pohditaan parhaillaan soten asiakasmaksujen tasoa. Oma Hämeessä maksujen tuotto on noin 50 meur eli 6,25 % kokonaiskustannuksista. Valtakunnallisesti soten asiakasmaksut ovat noin 7 % soten menoista. Aluehallituksen ehdotus on säilyttää maksujen taso pääosin kunnissa nyt noudatettavalla tasolla.
Valtaosa soten asiakasmaksuista on lakisääteisiä. Asiakasmaksulakia uudistettiin 2021 laajentamalla maksuttomien palvelujen listaa. Maksuttomuus on perusteltua joissakin tarkkaan harkituissa palveluissa, mutta pääosin kohtuulliset asiakasmaksut tuovat mukanaan maksun määrää suurempia hyötyjä. Esimerkkinä vaikkapa turhien käyntien vähentyminen.
Koko maassa kerätään soten asiakasmaksuja luokkaa 1,4 miljardia euroa. Summasta muodostavat tulosidonnaiset maksut 65 %, tasasuuruiset maksut 28 % ja suun terveydenhuollon maksut 8 % (THL). Tulosidonnaisten maksujen kautta tulee siis suurempituloisten maksettavaksi jo nyt suhteessa suurempi osa kuin alemmissa tuloluokissa. Tämä sen lisäksi, että suurituloiset maksavat merkittävästi enemmän veroja, joilla pääosa sote-palveluista rahoitetaan. Järjestelmä on siis vahvasti yhteisvastuullinen.
Tasasuuruiset maksut ja esimerkiksi valtuutettu Lehdon AP:ssa 24.11.22 ehdottamat ”lisäverot” eivät lisää tasavertaisuutta; päinvastoin, ne olisivat suhteessa isompi taakka vähävaraisille.
Ilmaisia palveluita ei ole. Työntekijöiden ja työnantajien lähes kokonaan pakollisilla työtulovakuutuksen maksuilla sekä työnantajien asiakasmaksuilla rahoittama työterveydenhuolto ei myöskään ole sellainen. Jos työterveydenhuollon miljoonat vastaanottokäynnit siirtyisivät hyvinvointialueen vastuulle, seuraisi jonojen pidentymistä, sairausloman lisääntymistä, hoitovelan kasvua jne. Sekä terveyskeskuksien palveluita käyttävien että työterveydenhuollon piirissä olevien ihmisten tilanne heikkenisi.
Osalla asiakkaista on tuloihinsa nähden suuret sote-menot. Näitä tasataan terveydenhuollon maksukatolla (692 euroa), lääkekatolla (592 euroa) ja matkakatolla (300 euroa). Kattosummien täyttymisen jälkeen omavastuita ei peritä. Lisäksi asiakkaat voivat saada perusteiden täyttyessä maksujen huojennuksen tai maksut toimeentulotukena. Em. katoilla ennaltaehkäistään sitä, että kukaan ei joutuisi taloudelliseen ahdinkoon sairauden vuoksi.
Pieni osa maksuista menee ulosottoon ja aina ei ole kysymys maksukyvyttömyydestä. Jos maksua ei kuitenkaan saada perityksi, jäävät maksut veronmaksajien kontolle palvelunjärjestäjille koituvien luottotappioiden kautta.
Soten asiakasmaksut ovat osa kokonaisuutta, johon myös Kela-korvaukset liittyvät. Maan hallitus on poistamassa näistä ison osan mm. lääkekorvauksissa. Kela-korvausten leikkaukset tulee perua välittömästi. Jatkossa tulee harkita mm. maksukattojen yhdistämistä. Ikääntyneet eivät pysty itse seuraamaan em. kattojen täyttymistä ja siksi niiden seuranta tulisikin siirtää Kelalle kuten jo nyt tapahtuu esim. matkakorvausten osalta.