Kiertotalous ei ole pelkkä muotisana. Se avaa mahdollisuuksia, joiden myötä voidaan vähentää luonnonvarojen ylikulutusta ja torjua ilmaston muutosta. Huhtikuu 2021 lähestyy ja huhtikuussa on myös suomalaisten ns. ylikulutuspäivä. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kute me, tarvittaisiin lähes neljä maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi.
Kiertotaloudessa materiaalien ja tuotteiden elinkaari pyritään saamaan mahdollisimman pitkäksi. Toisen jäte on toisen raaka-aine. Keskeistä on hyödyntää jätteet, välttää hukkaenergiaa ja nostaa energiatehokkuutta.
Kiertotaloudessa ei kuitenkaan ole kysymys vain ympäristöstä. Kyse on myös siitä, että vaikkapa Suomi voisi olla osallisena ja suunnannäyttäjänä kiertotalouteen liittyvässä innovoinnissa ja teknologian kehittämisessä. Kyse on myös uusien työpaikkojen luomisesta ja olemassa olevien työpaikkojen uudistamisesta. Se joka onnistuu parhaiten tuottamaan vähemmästä enemmän, on voittaja-ainesta ympäristöteknologian luomisessa.
Paras tapa välttää jätettä on toimia siten, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Kaikkea jätettä ei kuitenkaan pysty välttämään ja siksi tarvitaan Suomen, EU:n ja maailman laajuisia suunnitelmia haasteiden ratkaisemiseksi.
Riihimäellä sijaitseva Fortumin kiertotalouskylä on edelläkävijä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kiertotalouskylää yhdyskuntajätteestä erotellaan bio, muovi, metalli ja teollisuuden käyttöön sopiva kierrätyspolttoaine. Kiertotalouskylän yhteydessä toimii muovinjalostamo, jossa tuotetaan laadukasta kierrätysraaka-ainetta teollisuudelle.