Riihimäen palveluverkkosuunnitelman ”toinen tuotantokausi” saatiin loppusuoralle loppuvuodesta 2020. Selvityksen tavoitteena on muokata kaupungin palveluverkko sellaiseksi, että se vastaa mahdollisimman hyvin tulevaisuuden toimintaympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. On harmillista, että kansalaiskeskustelua on käyty lähinnä vain kouluverkkoon liittyen.
Koulut ovat tärkeä osa palveluverkkoa, mutta eivät vaikein ratkaistava asia. Syntyvyyden lasku on lähes kaikkia maamme kuntia koskettava asia. 2025 paikkeilla koulunsa aloittavat riihimäkeläiset lapset ovat jo syntyneet, ja tiedämme kuinka paljon heitä on. Riihimäelle muuttaneet henkilöt ovat pääosin yli 65 -vuotiaita ja vuosi 2020 oli muuttotappio vuosi.
Tärkein seikka saada alueen lapsilukua suuremmaksi ja muutoinkin elinvoimaa lisää, on uusien työpaikkojen saaminen alueelle. Tämä on eräs keskeisimmistä tavoitteista tulevalla valtuustokaudella.
Hieno asia palveluverkkosuunnitelman kakkosversiossa oli se, että aidosti etsittiin vaihtoehtoja koulujen osalta ja oltiin valmiita harkitsemaan asioita uudelleen sitten, kun ne ovat päätöksentekovaiheessa. Kansalaisia haluttiin kuulla nyt ja jatkossa.
Talouden osalta edessä on epävarmat ajat. Kuntien talous oli yleisestikin ottaen historiallisen huonolla tolalla jo ennen koronaa. Koronan myötä tilanne on todellisuudessa heikentynyt ja emme edes vielä tiedä kuinka paljon. Monet kunnat tekevät vuonna 2020 ylijämäisiä tilinpäätöksiä valtion koronakorvausten turvin, mutta kyse ei ole kuntatalouden parantumisesta useamman vuoden perspektiivissä.