Riihimäen vasemmistoryhmät haikailevat vuosi sitten tehdyn valtuustopäätöksen jälkeenkin Itäisen koulun perään. Rakentamatta jättämispäätös tehtiin demokraattisesti ja asianmukaisin perusteluin (mm. lapsimäärä, aluekohtaiset väestöennusteet, olemassa olevien tilojen käytön tehokkuus). Kyse on lähes 30 miljoonan euron investoinnista.
Nykyiset koulut ovat osin vajaatäytöllä ja ennusteen mukaan koululaistemme määrä laskee yli 400 oppilaalla vuoteen 2030. Tämä lähes kolmasosan pudotus merkitsee noin 20 perusopetuksen ryhmän vähennystä. Itäinen koulu ei ole tässä tilanteessa kunnan keskeisimpiä investointeja ja elinvoimamme ei ole siitä kiinni. Elinvoimamme haasteet ovat väen vähentymisessä ja työpaikkoja tarjoavien yritysten kuntaan houkuttelemisessa.
Kuntalaisten verorahojen käytössä on vastuullisten päättäjien kyettävä tekemään myös ikäviä päätöksiä. Kouluja rakennetaan vain todelliseen tarpeeseen ja investoinnin on oltava välttämätön. Epämääräiset väitteet ”lasten edun sivuuttamisesta” tai ”heikosta valmistelusta” kalskahtavat korvaan äänestäjien kalasteluna. Ikään kuin koulun rakentamatta jättämistä kannattaneet ja virkavastuulla valmistelua tehneet viranhaltijat eivät osaisi arvioida päätöksen merkitystä ja lasten etua.
Varhaiskasvatuksen osalta kaupunkimme päättäjät ovat valinneet suurten päiväkotien linjan. Samanaikaisesti on esim. Korttionmäessä seisonut uudehko päiväkoti tyhjänä. Asiantila on muutettavissa. Tarvitaan vain päättäjien yksituumaisuutta ja ennakkoasenteista luopumista. Kyse on julkisen ja yksityisen yhteistyön parantamisesta ja kaikkien käytettävissä olevien tuotantotapojen hyväksymisestä. Monissa varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöön ottaneissa kunnissa on päiväkotien sijoittelu lapsiystävällistä, kunnan vakamenot ovat edulliset ja veronmaksajien rahoja ei ole investoitu seiniin.
Olen muutama viikko sitten syntyneen uuden riihimäkeläisen kiitollinen ja iloinen mummi. Jokainen kotikaupunkimme lapsi saa 178 euron äitiyspakkauksen ja Riihimäen kaupungin tarjoaman hienon ensipipon lisäksi noin 3000 euroa velkaa. Kun siihen lisätään valtion velkaa tammikuun 2025 tilanteen mukaisesti noin 31 000 euroa, on kokonaissumma 34 000 euroa ilman korkokuluja. Taloussuunnitelman mukaan Riihimäen velka on yli 100 miljoonaa vuonna 2026-2027. Menomme ovat suuremmat kuin tulomme ja se ei ole pitkään jatkuvana kestävää politiikkaa saatikka lapsiemme edun mukaista.