Oma Hämeen operatiivinen toiminta käynnistyi 2023 alusta, kun noin 6 500 sote-alan ammattilaista siirtyi hyvinvointialueen palvelukseen. Kahdessa vuodessa on tämä iso muutos saatu hyvään vauhtiin, mutta urakka on vasta alussa.
Soten rahoituksen siirto kunnilta valtiolle muutti rahoituksen periaatteita ja soten ohjausta. Nyt tarvitaan esimerkiksi valtion lupa kaikkiin merkittäviin investointeihin ja alueen toimia ohjataan kolmesta ministeriöstä. Hyvinvointialueella ei ole kunnista tuttuja talouden puskureita, ja kulujen on pysyttävä talousarvion raameissa ilman lisätalousarvioita.
Vuoden 2023 talousarviossa yhdistettiin kuntien 2022 luvut. Vuotta 2024 leimasi ennakoitua nopeampi kustannuskehitys palkoissa ja yleinen hintatason nousu. Molempina vuosina syntyi merkittäviä alijäämiä. Loppuvuodesta 2024 alueen talous on kääntynyt positiiviselle uralle. Oma Häme tulee noudattamaan vuoden 2021 rahoituslain 115 §:ää ja pyrkii kattamaan alijäämänsä säädetyssä ajassa ilman lisärahan tai lisäajan hakemista. Me emme halua ryhtyä arviointimenettelyyn tai antaa lisää ohjausvaltaa valtiolle. Tämänhetkisten tietojen valossa tavoite alijäämien kattamisesta on realistinen.
Oma Hämeen palvelutaso on pysynyt vähintäänkin kuntajärjestelmän tasoisena. Muutoksien ja sopeutuksien rinnalla on kehitetty uusia palveluita ja tuotantotapoja. Tällä kaudella pääpaino on ollut hallinnon yhdenmukaistamisessa ja tietojärjestelmien rakentamissa. Nyt on luotu hyvä organisatorinen pohja painokkaalle peruspalveluiden kehittämiselle. Palvelut eivät siis ole romahtamassa ja kaikista lakisääteisistä tehtävistä pystytään huolehtimaan myös jatkossa. Alueen saama ylimääräinen rahoitus eräisiin kehittämisprojekteihin tukee kehittämistoimia. Hyvä esimerkki on 1,2 meur panostus ikäihmisten terveyden edistämiseen.
Onnistuminen päätöksenteossa ja johtamisessa on keskeinen edellytys uudistusten ripeälle toimeenpanolle ja resurssien viisaalle kohdentamiselle. Toiminnan on perustuttava tutkittuun tietoon ja päättäjien asiantuntemukseen. Kyse on ihmisten elämään vaikuttavista palveluista. Pelkkä poliittinen tahtotila ei riitä 900 miljoonan talousarvioin toteuttamisessa ja noin 7 000 ihmisen johtamisessa.
Väestön luottamus hyvinvointialueen toimintaan on keskeisen tärkeää. Sitä ei rakenneta uhkakuvien maalailulla, negatiivisella puheella tai poliittisella vastakkain asettelulla. Vaikka kuntien intressit heijastuvat väistämättä hyvinvointialueen toimintaan, on aluepäättäjien vastuu turvata asukkaille mahdollisimman laadukkaat ja eniten terveys- ja hyvinvointihyötyjä tuottavat sote-palvelut. Osaavat ammattilaiset ovat palveluiden saatavuuden pullonkaula, ja siksi ammattilaisten työn mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ja sen tukeminen ovat tulevaisuuden palveluiden laadun ja saatavuuden kannalta yksi keskeisimmistä palveluverkon määritysperiaatteista.