Oma Hämeen perusterveydenhuolto ja hoitoon pääsy sekä leikkausjonojen tilanne ovat parantuneet viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Taustalla on mm. asiakasohjauksen tehostuminen, uudet digi- ja etäpalvelut sekä ammattilaisten parantunut saatavuus. Ei niinkään hoitotakuulainsäädäntöön liittyvät seikat kuten Nahkuri 7.4.25 AP väittää. Leikkausjonojen lyhentämistä vauhdittavat lisäksi syksystä 2024 lähtien kaihileikkausten ja alkuvuodesta 2025 lähtien polvileikkausten palvelusetelit.
Ylipäätään lain joustamattomat kirjaukset eivät hoida ketään. Hoito on joka tapauksessa järjestettävä potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitu kehitys huomioiden kohtuullisessa ajassa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.
Orpon hallitus palautti syksyllä 2024 perusterveydenhuollon hoitotakuun pääosiltaan ennen 1.9.2023 voimassa olleelle tasolle. Kyse ei ole hyvinvointialueen tehtävien lisäämisestä tai vähentämisestä, vaan tavasta toteuttaa palveluja. Hyvinvointialueen rahoitus on yleiskatteellista, joka tarkoittaa sitä, että rahoitusta ei kohdenneta mihinkään tiettyyn palveluun tai ammattiryhmään. Hoitotakuun muutoksen yhteydessä rahoitusta vähennettiin samassa suhteessa kuin mitä sitä oli aikanaan lisätty.
Hoitotakuun osittainen keventäminen mahdollistaa potilaan tarpeen mukaisen hoidon toteuttamisen. Lääketieteellisesti kiireiset hoidot voidaan hoitaa joustavasti mahdollisimman pian ja toisaalta vähemmän kiireellisiä hoitoja voidaan siirtää tuonnemmaksi. Näin esimerkiksi vaarattomia luomia ei tarvitse poistaa 14 vrk:ssa, vaan toimenpide voidaan ajoittaa joustavammin. Liian kireät enimmäisajat voivat johtaa terveydenhuollossa esimerkiksi lisääntyneeseen vuokra- ja lisätyövoiman käyttöön ja sitä kautta kustannusten perusteettomaan nousuun ilman suoria terveyshyötyjä. Pth:n kiireisempien tapausten nopeutunut hoito puolestaan vähentää esimerkiksi painetta päivystysten käyttöön.
Vaalien jälkeen eduskunnalle annettava lakiesitys syksyllä 2025 voimaan astuvasta yli 65 -vuotiaiden Kela-korvatusta perusterveydenhuollon käynnistä maksimissaan 3 kertaa vuodessa julkisella asiakaskasmaksulla on kokeilu vuoden 2026 loppuun. Nahkurin AP 7.4.2025 esittämät väitteet järjestelmän ”tehottomuudesta” ovat vailla tietopohjaa. Kokeilun hyödyt ja haitat arvioidaan kokeilun vaikutusarvioinnissa aikanaan. Kokeilu ei vaikuta mitenkään hyvinvointialueiden rahoitukseen, sillä Kela-korvauksisa on kyse asiakkaan etuudesta.
Vasemmiston väitteet ”rahan kauhomisesta Kela -korvauksilla yksityisille terveysjäteille” ovat täyttä tarua alusta loppuun. Soten valtion rahoitus vuodelle 2025 on 26,2 miljardia euroa. Soten julkinen rahoitus tällä hallituskaudella on yhteensä noin 110 miljardia euroa. Yksi miljardi on tuhat miljoonaa. Tuohon summaan suhteutettuna kokeiluun käytettävä rahasumma (330 miljoonaa hallituskauden aikana) on täysin marginaalinen. Kela-korvattujen lääkärissäkäyntien käyttö tehostaa olemassa olevien resurssien käyttöä ja tukee terveydenhuollon palveluiden saatavuutta kokonaistaloudellisesti erittäin tehokkaalla tavalla. Tästä hyötyvät sekä asiakkaat että veronmaksajat.