Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Oma Hämeen keskeisenä tavoitteena tulee olla palvelujen laatu, oikea-aikainen saatavuus, optimaalinen palveluverkko ja hoidon jatkuvuus. Nämä tavoitteet koskevat sekä terveys- että sosiaalipalveluja.
Nykyinen palveluverkko siirtyy hyvinvointialueille sellaisenaan. Perustamisvaiheessa hallinnon rakentaminen vie eittämättä päähuomion, mutta se ei saa jäädä pysyväksi olotilaksi. Tällä hetkellä valtio rahoittaa palveluiden kehittämistä Tulevaisuuden sote-keskusohjelman hankerahoituksen turvin. Tämä ei ole riittävää näin isossa muutoksessa.
Soten tämän hetken suurimpia haasteita on työvoiman saatavuus ja hallinnon muuttaminen ei tuo lisää hoitajia tai muita ammattilaisia. Siksi kaikki olemassa olevat resurssit on etenkin nyt käytettävä tehokkaasti hyväksi. Yksityisen sektorin noin 100 000 työntekijää tuottavat sosiaalipalveluista noin 38 % ja terveyspalveluistakin merkittävän osan. Julkisen ja yksityisen yhteistyötä tarvitaan ja sitä tulee tehostaa, jotta asiakkaiden palveluiden saatavuus voidaan turvata.
Asiakkaiden näkökulmasta huomion kiinnittäminen perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuuteen ja tehokkuuteen on paras keino edistää sote-uudistuksen onnistumista. Suuri asiakasryhmä ovat esimerkiksi yli 65 -vuotiaat, joiden omaehtoisesta toimintakyvystä huolehtiminen kotihoidon ja muiden keinojen turvin ehkäisee raskaampien palveluiden tarvetta. Tässä ikäluokassa kyse on ihmisistä, joilla voi olla keskenään 30 – 40 vuoden ikäero ja toimintakyky voi vaihdella paljon. Siksi olisi tärkeää, että järjestämisvastuinen hyvinvointialue voisi järjestää näitä peruspalveluita joustavasti asiakastarpeiden mukaan. Suomessa on kuitenkin viime vuosina edetty toiseen suuntaan eli lainsäädännön desimaaleilla yritetään varmistaa laatua muihin maihin verrattuna erikoisella tavalla. On nähtävissä jo nyt, että lain mukainen ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen nosto reilun vuoden kuluttua 0,6:sta 0,7:ään on mahdotonta toteuttaa ilman, että kotihoidon kriisi syvenee vielä nykyisestäänkin.
Rahoituksen osalta olisi mielestäni reilua, että kansalaiset tietäisivät aluevaaleissa äänestäessään, mikä on hallituspuolueiden selkeä kanta maakuntaveroon. Käytettävissä on maaliskuussa 2021 raporttinsa jättäneen parlamentaarisen työryhmän raportti, joka ei pidä maakuntaveron säätämistä järkevänä. Siitä ja laajasta kansalaisten vastustuksesta huolimatta asiaa mitä ilmeisimmin valmistellaan valtioneuvoston piirissä edelleen.
Hyvinvointialueilla on vaalittavana ihmisten terveys ja hyvinvointi. Siksi aluevaltuustoon tarvitaan sote-alan osaamista ja tietotaitoa taloudesta ja lainsäädännöstä. Kanta-Hämeen kaikissa kunnissa ajatellaan, että oman kunnan palveluita ei voida heikentää sote-uudistuksen myötä. Olemme siis samassa veneessä ja toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut riittävän lähellä kuntalaisia asuinpaikasta riippumatta ovat meille kaikille keskeisen tärkeä asia. Kuntakiintiöitä ei lainsäädäntöön, palveluverkon toteuttamiseen tai aluevaltuuston kokoonpanoon sisälly. Ratkaisuja ei voida tehdä kuntien tai poliittisen vastakkainasettelun lähtökohdasta. Oma Hämeessä tarvitaan vahvaa ratkaisuhakuista yhteistyötä, jonka kautta palvelutarpeiden näkökulmasta lähtevät tasavertaiset ratkaisut löytyvät.