Sosiaali- ja terveydenhuollon murros ja hallinnollinen siirto hyvinvointialueille on muutostilanne, joka pitää hyödyntää täysimääräisesti toiminnan kehittämiseksi ja palveluiden parantamiseksi. Tämä edellyttää riskien ja hyötyjen hyvää tunnistamista.
Selkeitä hyötyjä ovat esimerkiksi mahdollisuus ottaa uusia teknologioita käyttöön nykyistä nopeammin. Tähän tarvitaan yhteistyön tehostamista yksityisen sektorin kanssa. Maamme terveysteknologian vienti on noin 2,4 mrd vuodessa, mutta Suomessa kehitettyjen ratkaisujen käyttö kotimaassa kangertelee. Esimerkiksi lääkerobottien käyttöä voitaisiin lisätä huomattavasti nykyisestään, sillä ne lisäävät lääketurvallisuutta ja asiakkaan itsenäistä toimintakykyä. Hyötynä on myös harvemmin tarvittavan erityisosaamisen helpompi keskittäminen nykyistä asiakaslähtöisemmin. Hyvä asia on myös mahdollisuus edistää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perus- ja erityistason integraatiota nykyistä helpommin.
Riskinä on esimerkiksi palveluiden hallitun siirron onnistuminen ja aikataulu. Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy vuoden 2023 alusta ja siitä muutaman kuukauden kuluttua 1.4.2023 pitäisi toteuttaa istuvan hallituksen suunnitelmien mukaan hoitotakuun merkittävä tiukentaminen ja ikääntyneiden palveluiden mitoituksen nosto 0,6:sta 0,7:ään. Nämä uudistukset edellyttävät tuhansien uusien ammattilaisten käyttöön saamista noin vuoden kuluttua. Sote-henkilöstöstä on jo nyt puute kautta maan ja korona tulee vaatimaan ”veronsa” vielä vuosien ajan lisääntyneenä hoidon tarpeena ja hoitovelkana. Seuraavat säännönmukaiset eduskuntavaalit ovat huhtikuun 2023 alussa ja edelliset riskit kaatuvat toteutuessaan suoraan uuden eduskunnan syliin sote uudistuksen ”valuvikojen” korjaamisen lisäksi.
Toisena haasteena näen sen, että kesäkuussa 2021 hyväksytty lainsäädäntö painottuu voimakkaasti hallintoon. Meillä ei ole varaa palveluiden jäämiselle hallintohimmeleiden jalkoihin. Kolmantena haasteena pidän kuntien kestokyvyn turvaamista. Soten siirtymisen jälkeen kuntien tuloista putoaa yli puolet pois, mutta velat ja kiinteistöriskit jäävät. Toki myös kuntien menot pienenevät, mutta eivät samassa suhteessa kuin tulot.
Kansalaisten suurin huolen aihe on palveluiden saatavuus. Lähipalveluita pystytään turvaamaan ja parantamaan myös pienillä paikkakunnilla mm. hyväksymällä se tosiasia, että yksityiseltä sektorilta saa vastaavia palveluita kokonaistaloudellisesti edullisemmin kuin mitä julkinen pystyy tuottamaan.
Yksityisten palveluiden hinnat eivät ole pilvissä. Tämän väitteen kuulee usein varsinkin puoluekentän vasemmalta laidalta. Yksityisten hinnat muodostuvat kilpailuilla markkinoilla ja kyse on mitä suurimmassa määrin siitä, että vastaavaa tietoa julkisen sektorin palveluiden todellisista tuotantokustannuksista ei ole ja vertailua ei avoimesti tehdä. Esimerkiksi ympärivuorokautisessa ikääntyneiden hoivassa yksityisille maksetaan kymmeniä prosentteja pienemmät korvaukset kuin mitä julkisen omat tuotantokustannukset ovat.
Oma Hämeen aluevaltuuston aloittaessa 1.3.2022 olemme uuden edessä. Matkalle on syytä lähteä ennakkoluulottomasti ja avoimin mielin. Vaalittavana on ihmisten terveys ja hyvinvointi; se edellyttää asiantuntemusta, vastuuta ja välittämistä.