Sosiaali- ja terveysalan yrityksistä valtaosa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja myös yksinyrittäjiä on paljon. Eduskunnassa käsittelyssä oleva hallituksen esitys hyvinvointialueista kertoo istuvan hallituksen tahtotilaa; julkisen sektorin omaa toimintaa lisättäisiin toimivien yritysten kustannuksella. Julkisen ja yksityisen yhteistyöllä on pystytty varmistamaan lähipalveluita ja saavutettu tervettä laatukilpailua. Nämäkin kansalaisten kannalta arvokkaat asiat ovat saamassa kunnon kolauksen, jos esitys menee läpi esitetyssä muodossaan.
Pienet yritykset toimivat usein suurempien alihankkijoina tai tuottavat osaa jostakin palvelukokonaisuudesta. Uudet tulkinnat julkisen hallintotehtävän luonteesta lopettaisivat yksityisen tuotannon eräissä palveluissa. Erilaiset määräykset hankintojen reunaehdoista sekä hiukan epäselväkin vaatimus julkisen tuotannon ”riittävästä” määrästä tekisivät julkisista hankinnoista nykyistä mutkikkaampia. Kyse on yksinkertaisesti perustuslain mukaisen elinkeinovapauden rajoittamisesta, ja se on iso kysymys.
Kuka päättää ja mistä?
Esitys hyvinvointialueista siirtää päätöksentekovaltaa maakunnista ministeriöille. Lisäksi tulkinta esimerkiksi julkisen tuotannon riittävästä määrästä jäisi viimekädessä valvovalle viranomaiselle ei vaaleilla valituille päättäjille.
Demokraattisen päätöksenteon kaventuminen alueiden sisällä on oma lisänsä sopassa. Vastikään ilmestyneen selvityksen mukaan (Toivo ajatuspaja 6.5.2021) väkirikkaat alueet painottuivat ehdokasasettelusta lähtien, kun hyvinvointialueiden vaalit mahdollisesti alkuvuodesta 2022 koittavat. 8:lla alueella olisi suurimmalla kaupungilla yksinkertainen enemmistö ja 6:lla alueella lähes enemmistö. Melkein puolet kunnista (47 %) jäisi ilman paikkaa tai kunnalla olisi vain yksi edustaja aluevaltuustossa.
Esitys on saanut huomattavan paljon kritiikkiä monilta eri tahoilta ja useista eri syistä. Suuret kaupungit vaativat mittavia muutoksia rahoitukseen. Harvaan asutut alueet saavat kyllä lisää rahaa, mutta niiden lähipalvelut ovat karkaamassa keskuskaupunkeihin. Loppuasiakkaiden mahdollisuus saada lähipalveluita näyttäisi kaventuvan. Koska kyse on pitkälti vain hallinnon uudistamisesta, on maksettava hinta kova.
Sote esitys hankaloittaa yrittäjien asemaa merkittävällä tavalla
Yksityinen sektori on julkista ketterämpi esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä ja soveltamisessa. Meillä on eräissä palveluissa jo nyt yli puolet yksityistä tuotantoa, mikä osoittaa, että yksityinen on onnistunut tekemisessään. Joudutaanko toimivia järjestelmiä purkamaan? Miten käy yrittäjien investointien ja pitkäaikaisen kehitystyön?
Yrittäjä on tottunut pitämään euroa hyvänä konsulttina. Tämä esitys ei sitä tee; VM:n laskelmien mukaan uudistus tulisi lisäämään kustannuksia useilla miljardeilla euroilla vuosikymmenen loppuun mennessä palvelujen parantumatta. Näin siksi, että kannusteet tehokkaaseen taloudenpitoon puuttuvat ja budjettirajoitteiden puuttuessa voi syntyä menoautomaatti.
Hallitus on aikeissa vielä esityksen eduskunnan suureen saliin tulevassa kesäkuussa. Vieläkään ei ole poliittisita yksimielisyyttä, tullaanko maakuntavero ottamaan käyttöön tai ei. Vieläkään ei tiedetä ollaanko tekemässä hyvinvointialueita vai maakuntia. Vieläkään ei ole osoitettu, että hallinnon muuttamisen sijasta oltaisiin tekemässä kansalaisten palveluita parantavaa reformia tuleville vuosikymmenille. Poliittinen epävarmuus on omiaan haittaamaan kaiken kokoisten yritysten toimintaa ja se on aiheuttanut jo nyt vahinkoa. Yksi on varmaa, mikäli uudistus jyrätään läpi esitetyssä muodossaan, on istuva hallitus muuttanut perustuslain tulkintaa elinkeinovapaudesta kapeampaan suuntaan. Se on iso asia ja huono lopputulema.