Vanhuspalvelut ovat olleet pitkään tapetilla ja syystäkin. Viime hallituskaudella käynnistettiin ns. ikäohjelma, jonka tavoitteena oli ikääntyneiden palveluiden kokonaisvaltainen uudistaminen. Tämän hallituskauden alkumetreillä irrotti uusi hallitus tehostetun asumispalvelun omaksi lainsäädäntöhankkeeksi, johon suunnattiin valtaosa koko hallituskautta koskevan raamibudjetin ikääntyneiden palveluille tarkoitetuista varoista. Koska mitoituslain rahoituksen on löydyttävä STM:n omilta momenteilta on rahoituksen löytämiseksi luvassa supistuksia sairausvakuutukseen, lääkekorvauksiin, hankintoihin jne.
Kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen ei resursseja ole vielä merkittävässä määrin osoitettu ja kehittämistyökin on lähtenyt hitaasti liikkeelle.
Lainsäädännön mukaan palveluille asetettavat vaatimukset ovat samat, olipa kyseessä julkinen tai yksityinen tuottaja. Alan ammattilaiset koulutetaan samojen opetussuunnitelmien mukaisesti samoissa oppilaitoksissa. Sektoreita kuitenkin valvotaan toisistaan poikkeavasti. Yksityinen sektori on toimilupien alaista ja toimiluvissa määrätään tarkat ehdot esimerkiksi henkilöstön määrälle ja toimitiloille. Julkiselle sektorille ei vastaavia ehdottomia edellytyksiä aseteta lukuun ottamatta 1.10.2020 voimaan astuneita vanhuspalvelulain muutoksia. Näiden muutosten pääasiallinen sisältö oli 1.4.2023 voimaan astuvan 0,7:n mitoituksen säätäminen ympärivuorokautiseen hoivaan sekä ns. hoitajien välillisen ja välittömän työn erotteleminen.
Valvonnan vastuutahoja ovat Valvira, aluehallintovirastot, kunnat ja eduskunnan oikeusasiamiehen toimisto. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL tekee säännöllisesti valtakunnallisia selvityksiä vanhuspalveluiden tilasta sekä julkisia että yksityisiä yksiköitä koskien. Tuoreimman selvityksen tulokset saatiin helmikuussa 2021. Ne osoittivat, että marraskuun 2020 tilanteessa noin sata yksikköä alitti vuonna 2020 lakiin sillä hetkellä kirjatun 0,5:n mitoitukset. Yksiköt olivat valtaosin julkisia. Lakisääteinen mitoitusvaatimus nousee asteittain siten, että 1.4.2023 jokaisessa tehostetun hoivan yksikössä tulisi olla 0,7:n mitoitus.
Kevään 2020 jälkeen on kuntien vanhuspalveluissa havaittu uutena ilmiönä se, että kunnat ovat vähentäneet tehostetun asumispalvelun paikkoja ja paikkaa jonottavien asiakkaiden määrä on kasvanut. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että lakisääteisen mitoituksen ja siihen liittyvän välillisen ja välittömän työnjaon myötä hoitajia ei enää riitä tarpeeksi. Työvoiman saatavuus on ollut haasteellista jo ennen mitoituslakia ja tilanne on pahentunut entisestään. Samat ongelmat ovat arkea myös kotihoidossa.
Toiveet valvonnan uudistamisesta tällä hallituskaudella hupenevat sitä mukaan kuin hallituskausi etenee. Maahan pitäisi pikaisesti saada uudet riippumattomat vanhuspalveluiden valvonta- ja arviointikäytännöt. Nyt valvonnan resurssit kohdistuvat suurimmaksi osaksi yksityisiin toimijoihin, vaikka näyttäisi siltä, että niiden pitäisi kohdistua ensisijaisesti julkisiin yksiköihin ja palveluiden saatavuuden valvontaan.